HEVONEN SUOMESSA

Esihistorian aika (ennen vuotta 1000 jKr.)

Vanhimmat jäljet ihmisistä maassamme löytyvät liki 10 000 vuoden takaa, mannerjäätikön vetäydyttyä. Ensimmäinen kotieläin oli koira, joka ilmestyi kehiin kivikaudella ns. Suomusjärven kulttuurin aikakaudella (6500 - 4200 eKr) /1/. Skandinavian alueen kivikautisista haudoista on löytynyt hevosen luita, mutta Suomesta ei arkeologisia hevoslöytöjä ole kuin vasta rautakaudelta /1/ /7/. Baltiasta on tehty hevoslöytöjä pronssikaudeltakin (n. 1500-500 eKr). /2/

Vanhimmat Suomesta löytyneet todisteet hevosista (lähinnä rautakuolaimet ja valjaiden helat) ovat keskiseltä rautakaudelta, noin 200-400 jKr /1/, joidenkin lähteiden mukaan vasta kansainvaelluksen ajoilta n. 500 jKr. On kuitenkin mahdollista, että hevonen on tunnettu Suomenkin alueella yhtä kauan kuin muualla Skandinaviassa. Kielitieteen mukaan useat hevosiin, niiden käyttöön ja valjaisiin liittyvät sanat periytyvät hyvin vanhoilta ajoilta. /7/

Rautakauden koruissa on käytetty paljon hevosaiheita lintujen ja leijonien lisäksi ja Kalevalassa, jonka runojen arvellaan liittyvän rautakauteen, hevonen mainitaan useasti. /1/ /3/ Hevosia tai ainakin niiden varusteita haudattiin myös vainajien mukana, siitä kertovat haudoista löytyneet kuolaimet /4/ /5/. Viikinkiajalta löytyy jo todisteita silavaljaista, puusatuloista ja jalustimista. Hevosia arvellaan käytetyn lähinnä ratsuina sekä sota- että kaupparetkillä /7/. Viikinkiajalla mainitaan kaupankäynnin kohteena usein olleen hevoset, varsinkin Karjalan alueella /6/.

Historiallinen aika (1000 jKr. eteenpäin)

Vaikka keskiaikaan mennessä hevosen käyttö vetoeläimenä oli saavuttanut myös Suomen, niin nautoja käytettiin yhtä paljon vetotehtäviin. Tämä johtui siitä, että hevonen oli kotieläimistä kallein, vaateliain hoidettava ja koulutettava. Nautaan verrattuna hevonen kuitenkin tarjosi enemmän voimaa, varsinkin sitten kun jalostus oli kasvattanut hevosten kokoa. 1950-luvulle asti hevonen oli maatalouden perusta, vasta sen jälkeen koneet syrjäyttivät hevoset lopullisesti. /7/

Skandinavian vanhakantaiset rodut

Parhaiten muinaisista skandinaavisista hevosroduista ovat säilyneet islanninhevonen ja vuonohevonen. Islanninhevonen polveutuu alunperin kelttiläisistä hevosista, joita viikingit toivat saarelle 800-luvulta lähtien. Jo 1000-luvulla annettiin määräys jonka mukaan Islantiin ei saanut tuoda enää hevosia muualta ja islanninhevonen on säilynyt puhtaana. /7/

Vuonohevonen puolestaan polveutunee przewalskinhevosesta ja vuonohevosen tyyppisen hevosen oletetaan eläneen villinä Skandinaviassa jo ennen jääkautta. Luultavasti juuri viikingit keksivät ensimmäisinä valjastaa hevosensa auran eteen, mutta Suomeen tämä tapa levisi vasta keskiajalla, sitä ennen vetoeläimenä käytettiin härkää. /7/

Raskaasta pohjoisten alueiden metsähevosesta ovat kehittyneet tanskalainen jyllanninhevonen, pohjoisruotsinhevonen, norjalainen dölehevonen ja suomenhevonen. /7/

Lähteet
  1. Erä-Esko, Huurre, Purhonen, Sarkki-Isomaa (toim). Suomen esihistoria. Vammala: Museovirasto 1995. ISBN 951-9075-92-5
  2. Immonen, Katri. Lahdentakaiset naapurimme - muinainen Baltia (verkkodokumentti). Harmaasudet. Viitattu 6.4.2003. Saatavissa www.greywolves.org/artikkelit/2002-08-25-Lahdentakaiset_naapurimme-muinainen_Baltia.html
  3. Kalevala, rautakautinen merikansan eepos (verkkodokumentti). WSOY Oppimateriaalit. Viitattu 6.4.2003. Saatavissa www.wsoy.fi/koulu/reaali/historia/aika/suomi/kalevala.htm
  4. Mestariseppä (verkkodokumentti). WSOY Oppimateriaalit. Viitattu 6.4.2003. Saatavissa www.wsoy.fi/koulu/reaali/historia/aika/suomi/seppa.htm
  5. Punkari, Yrjö. Vesilahden rautakausi (verkkodokumentti). Vesilahden nähtävyydet. Viitattu 6.4.2003. Saatavissa www.narva.sci.fi/museo/arkeologia/rautakausi.html
  6. Talvela, Nina. Rautakautinen Karjala (verkkodokumentti). Harmaasudet. Viitattu 6.4.2003. Saatavissa www.greywolves.org/artikkelit/2002-08-25-Rautakautinen_Karjala.html
  7. Talvela, Nina. Voiman tunto, vauhdin hurma - hevonen ja sen merkitys menneen ajan yhteisössä (verkkodokumentti). Harmaasudet. Viitattu 6.4.2003. Saatavissa www.greywolves.org/artikkelit/2002-03-21-Voiman_tunto_vauhdin_hurma-hevonen_ja_sen_merkitys_menneen_ajan_yhteisossa.html
© Hevosmaailma.net
Kirjoittaja: S. Tähkämö (www(at)hevosmaailma.net)
Muokattu viimeksi 2010-11-03
Sivu kuuluu Hevosmaailma.net-sivustoon