VARHAISET VILLIHEVOSTYYPIT

Kun nykyhevoset eli Equukset olivat kuolleet sukupuuttoon Amerikan mantereelta ja elivät ainoastaan Euraasiassa, niistä kehittyi 4 erilaista rotua: przewalskinhevonen, tarpaani, metsähevonen (suohevonen) ja tundrahevonen. Nämä asuivat eri puolilla mannerta ja olivat sopeutunet elinalueidensa olosuhteisiin. Vain przewalskinhevonen ja tarpaani ovat säilyneet nykypäiviin asti.
  • Przewalskinhevonen

  • Przewalskinhevonen eli Aasian aroilla. Katso oma sivu
     
  • Tarpaani

  • Tarpaani oli kotoisin itä-Euroopan aroalueilta. Katso oma sivu
     
  • Metsähevonen

  • Kadonnut metsähevonen eli pohjois-Euroopan suoalueilla ja siksi sitä kutsutaankin joskus myös suohevoseksi. Ne olivat suuria ja raskastekoisia hevosia, joilla oli paksut jalat ja isot kaviot. Luultavasti ne olivat myös melko hitaita, suomaastossa ei päässyt liikkumaan kovin nopeasti, eivät edes saalistajat. Metsähevonen oli sopeutunut hyvin elinalueensa kylmään ilmastoon, niiden karva oli paksua ja karkeaa, mahdollisesti harmaatäpläistä.
    Nykyiset eurooppalaiset kylmäveriset polveutuvat juuri suurikokoisista ja hitaista metsähevosista.
     
  • Tundrahevonen

  • Tundrahevosen olemassaolosta ei ole löydetty paljoakaan todisteita, vain muutamia jäätyneitä jäännöksiä koillis-Siperiasta, Jana-joen laaksosta. Tundrahevonen ei ole vaikuttanut nykyisiin rotuihin juuri lainkaan, todennäköisesti vain jakutianponi polveutuu siitä.


Ennen hevosen kesyttämistä noin 5000-6000 vuotta sitten villeistä hevosista muotoutui 4 erilaista tyyppiä, joita nimitetään yksinkertaisesti nimillä ponityyppi 1, ponityyppi 2, hevostyyppi 3 ja hevostyyppi 4. Kaikki lähteet eivät tunnusta näiden tyyppien olemassa oloa.
  • Ponityyppi 1

  • Nämä ponit elivät luoteis-Euroopassa nykyisten Espanjan, Ranskan, Saksan ja Puolan alueilla. Ponien säkäkorkeus oli noin 120 cm ja muistuttivat paljon nykyisiä exmoorinponeja. Ne olivat hyvin sopeutuneet kylmään ja märkään ilmastoon. Väriltään ne olivat lähinnä ruunikoita.
     
  • Ponityyppi 2

  • Ponityyppi 2 muistutti ulkonäöltään hyvin paljon przewalskinhevosta kyömyine päineen ja tyyppi oli selvästi ponityyppi 1:stä raskaampi ja kookkaampi, säkäkorkeus oli 140 sentin tuntumassa. Väriltään 2 oli siimaselkäinen hallakko. Ponityyppi 2 eli pohjois-Euraasiassa, tarkempaa aluetta ei ole lähteissä kerrottu. Nykyisistä roduista ponityyppi 2:n uskotaan muistuttavan ylämaanponia. Tyyppi 2 kesti hyvin kylmää.
     
  • Hevostyyppi 3

  • Hevostyyppi 3 on todennäköisesti ahaltekinhevosen esi-isä ja nämä muistuttavatkin toisiaan paljon. Toisin kuin kaksi edellä esiteltyä tyyppiä, hevostyyppi 3 eli kuumilla ja kuivilla alueilla ja oli sopeutunut kuumuuteen loistavasti. Ne olivat myös erittäin nopeita ja kestäviä. Tyyppi 3:n säkökorkeus oli hieman yli 140 cm. Niillä oli ohut kaula, pitkä ja kapea runko ja jyrkkä risti. Yleiskuva oli melko karkeatekoinen, vaikka hevonen olikin hyvin kevytrakenteinen.
     
  • Hevostyyppi 4

  • Tätä tyyppiä pidetään ainakin kaspianponin esi-isänä ja todennäköisesti jompikumpi näistä on myös arabianhevosen kantamuoto. Hevostyyppi 3:n tavoin tämäkin tyyppi oli sopeutunut aavikko-olosuhteisiin. Rakenteeltaan 4 oli hyvin siro, se oli vain metrin korkuinen, sillä oli pieni, kovera pää ja häntä kiinnittynyt korkealle.
© Hevosmaailma.net
Kirjoittaja: S. Tähkämö (www(at)hevosmaailma.net)
Muokattu viimeksi 2010-11-03
Sivu kuuluu Hevosmaailma.net-sivustoon