Kirja-arvostelu:
KOKO MAAILMAN HEVOSET

  • Teoksen nimi: Koko maailman hevoset
  • Kirjoittaja: Elwyn Hartley Edwards
  • Suomentaja: Terhi Laurila
  • Painettu 1994
  • Kustantaja: Helsinki Media
  • 256 sivua
  • Esitelty 116 hevosrotua
  • Kieli: suomi
  • Yleistä

    Tämä on kyllä oikea perusteoksien perusteos, esittelee kohtalaisen laajan valikoiman rotuja pintapuolisesti. Tämä kirja oli ensimmäinen hevosrotukirja, jonka sain noin kymmenisen vuotta sitten. Sen jälkeen se on on toiminut oikeastaan "raamattunani", sivut ovat täyteen kirjoitetut muista kirjoista saatuja tietoja ja olenpa itse tehnyt täydennysosankin: vihon, johon olen kerännyt tietoja sellaisista roduista, joita kirja ei esittele. Nykyisin tämä teos tahtoo jäädä vähän englanninkielisten opuksien varjoon, mutta hyvä kirja se on silti.

    Plussat

    Kuvat ja selkeys ovat tämän kirjan vahvimmat puolet. Jokaisesta esitellystä rodusta on todella selkeä ja hyvälaatuinen kuva. Miltei kaikissa kuvissa on vieläpä hyvin valittu hevonen edustamassa rotuaan, joten jo pelkkien kuvien pohjalta saa ainakin jonkinlaista osviittaa kustakin rodusta.
    Kun avaa kirjan jotain rotua esittelevältä sivulta, jo lyhyellä silmäilyllä siitä saa kohtalaisen paljon irti. Valokuvan lisäksi sivulla on karttakuva hevosen kotimaasta, hevosen säkäkorkeus on esitetty kuvana verrattuna ihmishahmoon, kantarodut on myös esitetty kuvin ja lyhyin tekstein, valokuvaan on merkitty ainakin joitain rodulle ominaisia rakennepiirteitä ja niin edelleen.

    Toinen hyvä puoli on myös tietojen ns. tasalaatuisuus. Jokaisesta rodusta on kerrottu tietyt asiat (lyhyt yleiskatsaus, historiatietoja ja muita ominaisuuksia). Mitään erityisen kattavia kuvauksia ei kirjasta löydy, lopulta tekstiä on kunkin rodun kohdalla melko vähän (riippuu tietysti rodusta). Vaikka kirjasta ei siis löydy kovin syvällisiä ja tarkkoja tietoja vaikkapa eri rotujen historiasta, se on kuitenkin hyvä yleisteos. Ja usein tämä on juuri se kirja jonka avaan ensimmäiseksi kun lähden kirjoittamaan uutta rotuesittelyä, vilkaisen yleistiedot, muodostan näin jonkinlaisen kuvan rodusta ja lähden muista lähteistä etsimään tarkempaa tietoa.

    Miinukset

    Suoranaisia asiavirheitä kirjassa on vähän, pikemminkin kyse on epätarkkuuksista. Näitä esiintyy mm. säkäkorkeuslukemien kohdalla, rotujen polveutumistiedoissa ja joidenkin rotujen väritiedoissa. Toinen hankaluuksia aiheuttava asia on se, että rotujen jaottelussa on käytetty englantilaista tyyliä: dölehevonen ja suomenhevonen on luettu lämminverisiksi, konik, haflinger, vuonohevonen ja islanninhevonen on esitelty ponien kohdalla. No, kysehän on vain jokseenkin keinotekoisesta luokittelusta eikä siitä pitäisi sen enempää välittää.

    Miinuksena voisi tietysti mainita jo tuossa Plussat-kappaleessa mainittu tietojen pintapuolisuus, tästä kirjasta ei tosiaan löydy kovin tarkkoja tietoja eri roduista, mikä joskus harmittaa, mutta on toisaalta kyllä ihan ymmärrettävää.

    Muita kirja-arvosteluja
    © Hevosmaailma.net
    Kirjoittaja: S. Tähkämö (www(at)hevosmaailma.net)
    Tiedosto luotu 2004-04-27
    Muokattu viimeksi 2010-11-03
    Sivu kuuluu Hevosmaailma.net-sivustoon