Kirja-arvostelu:
MAAILMAN HEVOSET - RODUT JA KASVATUS

  • Teoksen nimi: Maailman hevoset - rodut ja kasvatus
  • Kirjoittaja: Jane Kidd
  • Suomentajat: Elina Dahlqvist-Lahtinen ja Heikki Lahtinen
  • Painettu 1990 3. painos (1. suomenkielinen painos 1988)
  • Kustantaja: WSOY
  • 207 sivua
  • Esitelty 150 hevosrotua
  • Kieli: suomi
  • ISBN 951-0-15117-3
  • Alkuperäisteos: Horse Breeds & Breeding 1985
  • Yleistä

    Vanhassa vara parempi, näinhän sitä väitetään ja tämän kirjan kohdalla se on ainakin osin ihan totta. Vaikka joskus tuntuu siltä, että aika on vähän ajanut tämän kirjan ohitse, se on silti yksi monipuolisimmista rotuteoksista mitä tiedän. Todellinen sääli etten omista sitä itse, vaan olen kirjaston varassa, josta onneksi kirjaa löytyy melkeinpä aina hyllystä. Jos siis jollain lojuu tämä kirja hyllyssään turhana, olisin kiinnostunut ostamaan sen.

    Pidän tästä kirjasta erityisesti siksi, että se ei yritä olla täydellisen kattava hevosteos, johon on pyritty keräämään jokainen hevoseen liittyvä fakta. Sellaiset teokset ovat tuhoontuomittuja jo alkuunsa. Hevonen, sen hoito, rodut, historia, varusteet, ratsastus, hevosurheilu ovat niin laajoja aihepiirejä, että kaiken tämän täydellisesti selittävä kirja ei olisi kirja vaan monikymmenosainen kirjasarja. Tämän kirjan kohdalla rajaus on tehty rotuihin ja kasvatusasioihin ja se toimii.

    Plussat

    Tämä kirja on yksinkertaisesti hyvä. Pidän hyvin paljon kirjan rotuesittelyistä, vaikka ne painottuvatkin aika paljon rodun historian selvittämiseen. Joka tapauksessa esittelyissä on paljon arvokasta rotutietoa ja uskaltaisin mennä luottamaan kirjoittajaan sen verran, ettei hän ihan puuta heinää ole kirjoittanut. Erityisesti pidän myös kirjan tavasta jakaa hevosrodut normaalien kylmä- ja lämminveristen sijasta työhevosiin ja urheiluhevosiin, tällä vältetään kina siitä, onko suomenhevonen kylmä- vai lämminverinen (seikka jota olen itsekin joutunut selittelemään puoleen ja toiseen). Englantilaiseen tapaan kuitenkin islanninhevonen, vuonohevonen, konik ja huzul on luettu poneiksi.

    Asiavirheitä en ole huomannut kuin aivan muutaman ja niistäkin useimmat ovat lähinnä puutteita tai epätarkkuuksia, eivät suoranaisia virheitä. Käännösvirheitäkään en muista kirjasta bonganneeni vuosien aikana (tai ehkä vain suodatan ne pois silmistäni automaattisesti).

    Kaikkein paras osuus löytyy kirjan lopusta: tiivistelmä eri maiden hevosroduista! Tämän tiivistelmän rotulistat ovat toimineet erinomaisena apuna minulle ja mielenkiintoista on ollut myös lukea eri maiden hevosjalostuksesta ja sen tilasta ja tavoitteista. Vaikka kirja onkin jo parikymmentä vuotta vanha, en usko että aivan järkyttävän suuria muutoksia olisi tapahtunut. Tai jos onkin, niin kyllä sen melkein arvaa mihin suuntaan kehitys on mennyt: alkuperäisponit ja työhevoset vähenevät, entistä suurempi paino on urheiluhevosilla.

    Miinukset

    Rehellisyyden nimissä on sanottava, että rotujen rakennekuvaukset ovat usein vähän niukat, teksti kulkee paljon historiatiedon ehdoilla. Harvemmista roduista on hyvälaatuista rakennekuvaakaan, olkoonkin että kirjassa olevat vesivärimaalaukset ovat ainakin osin varsin onnistuneet. Itse kuitenkin pidän kirjan kuvituksesta tästä huolimatta, on mukava katsoa joskus muitakin kuin täydellisiä rakennekuvia, vaikka ne tietysti ovat informatiivisuuden kannalta parempia. Kuvien valinta on kuitenkin mielestäni onnistunut tällaisenaankin, vaikkei rotujen rakenne välttämättä selviäkään, rodun tyyppi ja "fiilis" kyllä on tuotu hyvin esille. Tämä nyt menee jo vähän epäspesifikseksi, mutta kirja on joka tapauksessa sen verran laadukas tiedoiltaan, että viisi tähteä on ainoa vaihtoehto.
    Muita kirja-arvosteluja
    © Hevosmaailma.net
    Kirjoittaja: S. Tähkämö (www(at)hevosmaailma.net)
    Tiedosto luotu 2004-08-18
    Muokattu viimeksi 2010-11-03
    Sivu kuuluu Hevosmaailma.net-sivustoon