Luonne
Kakkonen sai lempinimensä jo syntyessään: sen isää kutsuttiin Dabraksi ja varsasta tuli Dabra Kakkonen eli lyhyemmin Kakkonen. Sitä lempinimeä se on saanut kantaa jo vuosikaudet.
Kakkonen oli hankala koko pienen ikänsä, siinä yhdistyvät isän hankaluus ja emän itseluottamus, tuloksena oli hankala ja itsepäinen hevonen, joka käyttäytyi kuin Euroopan omistaja. Kakkonen oli toisinaan hermoja kiristävän itsepäinen, varsinkin tarhasta hakemisesta tuli usein hippaa kun Kakkonen laukkaili pitkin tarhaa eikä antanut kiinni. Asiaa ei yhtään helpottanut se, että tamma oli melkoinen Houdini, se keplotteli itsensä vapaaksi hankalienkin solmujen ja lukkojen takaa ja kiinnisaaminen oli työn ja tuskan takana.
Hoidettaessa Kakkonen äksyili ja hermostuksissaan steppaili. Vieraita se saattoi purra pahastikin, tuttuja se yritti vain näykkäistä silloin tällöin. Se ei kuitenkaan pitänyt pitkistä harjaustuokioista eikä muutenkaan siitä, että sen ympärillä hääritään ylenmäärin, joten suotavaa oli että Kakkosen harjaus tehdään ripeästi. Yleensä tamma olikin kovin siisti, sitä ei tarvinnut sen suuremmin jynssätä.
Emänsä tavoin Kakkonen oli hieman erakoituva ja hanakasti puolusti reviiriään vierailta ihmisiltä ja hevosilta. Kisoissa olikin aina punainen rusetti varoittamassa muita herkästi heilahtavasta kaviosta. Tarhasin Kakkosta lähinnä yksikseen kunnes se ystävystyi nopeasti Sonjan kanssa. Sonja on toinen yhtä ärhäkkä reviirinsä suojelija, mutta ilmeisesti molemmat tunsivat olonsa turvalliseksi toistensa seurassa.
Muttei niin pahaa ellei jotain hyvääkin: tamma oli loistava ratsu, joka ei antanut helpolla periksi. Se pystyi kilpailutilanteessa venymään uskomattomiin suorituksiin. Vieraan ratsastettavana se kyllä venyi vain rodeopukkeihin, jotka tiputtavat paremmankin ratsastajan selästä. Kakkosen kanssa olikin ensin tutustuttava maasta käsin ja sitten vasta uskalsi nousta selkään.
Kakkonen lopetettiin 4.6. vanhuuden vuoksi. Viimeisen varsomisen jälkeen se alkoi vanheta aivan silmissä, liikkuminen hidastui nivelten jäykistyessä ja se laihtui huonon ruokahalun vuoksi. Mitään varsinaista vikaa siitä ei löytynyt, joten päättelimme oireiden johtuvan vain vanhuudesta ja päätimme lopettaa tamman ennen kuin luonto hoitaisi tehtävänsä.
Kisat
Varsat
Sukutaulu / Pedigree
Kuulumisia
Toukokuu 2004
Kakkonen varsoo viimeisen kerran 6.5. ja jää sen jälkeen täysipäiväiseksi eläkehevoseksi. Ikäänsä nähden se on varsin hyvässä kunnossa, että kyllä se tuossa vielä muutaman kuukauden ainakin käpyttelee. Sen kanssa maastoillaan paljon, mutten anna sen unohtaa vanhoja kouluasioitakaan ja joskus huvin vuoksi hypätään. Kovin korkeita esteitä en tietysti uskalla mennä, Kakkosen jalat ottavat helposti nokkiinsa hyppäämisestä, mutta pieniä puomiesteitä kyllä hypellään.
|
© Gestüt Mevlana