Matti on pirteä ja riehakas, toisinaan hieman turhankin riehakas. Myös tammoille pitää huudella ja jos taluttaja/ratsastaja ei ole tarkkana, Matti lähtee kyllä tammojen perään lemmenkipeänä.
Harjattaessa Matti tekee yleensä melkein kaikki konstit, millä saisi hoitajan luopumaan harjausaikeistaan. Se ei pysy paikoillaan ja yrittää näykkiä. Topakka komento saa oriin palaamaan ruotuun ainakin hetkeksi, Matin muisti tuntuu olevan hieman lyhyenlainen.
Vieras ratsastaja saa selkään noustuaan tuntea, että Matti pitää itseään pomona ja kun pomo käskee, tehdään ilmalento kiltisti. Harvan hevosen olen nähnyt heittävän niin hirveitä katapulttipukkeja, mitä Matti esittelee toisinaan. Päättäväinen ja tuttu ratsastaja sen sijaan saa olla selässä ilman minkäänlaisia metkuja ja Matti onkin ihan kelvollinen ratsu.
Ratsastettaessa ongelmana on se, että itsenäisesti Matti ei viitsi yrittää oikein mitään, se menee siitä mistä aita on matalin ja sittenkin vielä kaataa aidan mennessään, kuvaannollisesti sanoen. Ratsastajan täytyy olla siis tarkkana Matinkin puolesta ja vaatia kunnon suorituksia.
