Zara on hieman hankala käsiteltävä, se säikkyy kaikkea uutta ja erilaista. Muutenkin se on kovin hermostunut ja stressaa herkästi. Marineaan tullessaan se ei aluksi tahtonut sopeutua lainkaan vaan hyppi pitkin seiniä eikä edes ruoka maistunut kunnolla. Ja heti kun tapahtuu jotain vähänkään tavallisuudesta poikkeavaa, Zara jättää kaurat kuppiinsa ja keskittyy säikkyilemään.
Harjaus ja muut hoitotoimenpiteet olivat aluksi hankalia, kun Zara pelkäsi uusia ihmisiä. Nyt myönemmin se on alkanut tottua sekä minuun että Giniin ja harjaaminen sujuu ihan mukavasti. Yleensä harjaamme Zaran karsinassa, jos sen tuo käytävälle tai ulos puomiin, tamma alkaa steppailla ja hermoilla. Myös varusteiden pukeminen tehdään karsinassa, siellä Zara pysyy suhteellisen rauhallisena.
Karsinasta on tullut Zaran turvapaikka. Ensimmäistä kertaa talliin tuotaessa se ei suostunut helpolla menemään edes karsinaansa, mutta sen jälkeen se on juossut sinne aina pää viidentenä jalkana, toisinaan silloinkin vaikkei ole tarkoitus. Karsinasta uloslähteminen on vielä joskus hankalaa, kun Zara luulee, että käytävällä on ainakin tiikeri joka syö karsinastaan ulos uskaltautuvan hevosen.
Ratsastettaessa Zara on todella jäykkä aluksi, tuntuu siltä että isolle ympyrällekin taipuminen on mahdotonta ja tamma köpöttelee eteenpäin rentona kuin rautakanki. Alkuverryttelyyn uppoaakin helposti tunti ennen kuin Zaran saa kunnolla taipumaan. Eikä Zara ole aluksi muutenkaan yhteistyöhaluinen: se puree kiinni kuolaimeen, litistää korvat niskaan vihaisen näköisenä, pyörittelee häntäänsä ja steppailee minne sattuu äärimmäisen haluttomana minkäänlaiseen yhteistyöhön ratsastajan kanssa.
Kun Zaran saa verryteltyä kunnolla ja toimimaan vähemmän vastahakoisesti, se on mainio kouluratsu, josta irtoaa hyvät liikkeet. Zaraa täytyy vain ratsastaa todella pehmeästi eikä ihan aina vaatia täydellistä suoritusta, koska Zara hermostuu helposti, jos jotain asiaa hiotaan useammin kuin kaksi kertaa.
