• Virtuaalihevonen
• Nimi: Zaviduyu
• Sukupuoli: ori
• Rotu: budjonny
• Syntynyt: 03.02.2012 (VHKR), Venäjä
• Väri: ruunikko
• Säkäkorkeus: 160 cm
• Omistaja: Ionic / S VRL-00329
• Maahantuoja: Pirkko Rantala
• Painotus: kouluratsu
• Koulutus: Vaativa A, re 110 cm, valjakko

Luonne

Zaviduyu on vähän sellainen yhden ihmisen hevonen. Kun sen kaveriksi pääsee, on kaikki helppoa, muuten se on vähän epäluuloinen ja äreäkin eikä aina tottele. Tutun kanssa se taas on kiltti hoitaa, kaviot nousevat helposti ja kuolaimet se ottaa nätisti suuhun.

Zaviduyu on koulusuvusta ja pääosa senkin lahjoista on sinne kouluradoille päin, mutta ei se ole yhtään kehno hyppääjäkään ja maastoesteistäkin se selviytyy varsin näppärästi. Lisäksi se on opetettu myös ajolle ja se on vaunujenkin edessä yhtä herkkä ja kuuliainen kuin ratsastajan allakin, niin kyseessä on tosi monitoimihevonen.

Sukuselvitys

Zaviduyun isä Luchshiy on komea tummanruunikko ori, joka säväyttää liikkeillään. Sillä on todella upeat, laajat liikkeet, takaosa työskentelee voimakkaasti ja edessä liike lähtee lavoista asti. Ongelma onkin sitten ratsastettavuus, ratsastajan alla ei ilmeisesti tasapainoa ole löytynyt niin hyvin, että se pystyisi esittämään mahtavia liikkeitään koulukentillä. Ja muutenkin luonteessa on sanomista, Luchshiy ei ole erityisen yhteistyöhaluinen ratsuna.
Isänisä Lukachenko sen sijaan oli aikoinaan suhteellisen menestyksekäs kouluratsu, vaikka se oli varsin vaatimattoman näköinen. Se on hyvin siro ja hoikka, helposti takakorkean näköinen, kaulakin ohut eikä orimaisen kaareva ja jalka-asennoissa on huomauttamista. Se ei kuitenkaan estänyt sen pärjäämistä kouluradoilla ja se suoriutui tasaisen varmasti Prix St. Georgesin tasoisista ohjelmista.
Isänemä Moderniy oli kaiketi valittu tasapainottamaan Lukachenkon piirteitä, se oli raskas, jopa romuluinen tamma, jolla oli hyvät, tukevat jalat. Ei siis todellakaan mikään kaunotar, mutta yhdistettynä Lukachenkoon se tuotti yllättävän hyviä varsoja, joissa oli yhdistyneenä molempien vanhempien parhaat piirteet. Moderniyn luonteessa ei kyllä ollut kehumista, se oli aika vihainen ja jossain määrin se kulki eteenpäin varsoillekin.

Emä Kolepny on myös varsin monipuolinen hevonen. Kolmivuotiaana se kilpaili laukoissa jonkinlaisella menestyksellä, ei se nyt mikään huippu ollut muttei erityisen huonokaan. Statistiikasta löytyy 6 starttia, joista kakkossijoja on kaksi ja kolmossijoja myös kaksi. Sittemmin se koulutettiin ratsuksi ja kunnostautui helpoissa luokissa sekä koulu- että kenttäratsastuksessa.
Emänisä Veterok oli myös laukkahevonen, se pärjäsi radoilla varsin kivasti ja kilpaili kolmena ikävuotena. Se on kuitenkin tunnettu siitä, että se on periyttänyt erittäin hyviä ratsujälkeläisiä.
Kolpitshaa kokeiltiin myös laukkaradoilla, mutta kolmen startin jälkeen oli selvää, ettei siitä ole juoksijaksi. Se jäikin sitten siitostammaksi ja on jättänyt yli kymmenen varsaa, joista osa on pärjännyt radoilla hyvin, mutta Kolepnyn tavoin moni on päätynyt ratsukäyttöön.