Kyllä virtuaalitalleilijoiden kanssakäymistä on hauska seurata. Tällaisena 'takapirukyylänä' (näin kauniisti ilmaistuna) olen tiiraillut hevostalli.netissä ihmisten positiivista ja negatiivisita kanssakäymistä. Liityin jopa pikseliponien irc-kanavaan, mutta siellä keskustelut ovat pysyneet jopa valitettavan asiallisina. Toisin kuin muualla.
Hevostalli.net tuntuu nostavan kerta toisensa jälkeen eri ihmisten tunteet pintaan. Kahdenkin eri ihmisen mukaan, joita haastattelin messengerin välityksellä, he tunsivat joutuneensa silmätikuiksi - joko omaa syytään tai aivan ilman mitään syytä, ainakaan sellaista, jonka olisivat itse ymmärtäneet. Samoin törmäsin useassa topicissa suoraan haukkumiseen ja selän takana puukottamiseen, enkä tiennyt mitä olisin ajatellut.
Toisaalta se, että virtuaaliheppailijat hyökkäävät "väärintekijöitä" kohtaan sankoin joukoin ja haukkuvat tämän pois topikista käyttämällä aivan yhtä asiatonta kieltä kuin "väärintekijä", osoittaa jonkinlaista yhteishenkeä ja on ihan huvittavaa seuratakin - näin sivustakatsojana. Mutta sitten taas toisaalta, kun alkaa ajatella, onko siinä sitten mitään järkeä? Selvä, saammehan me taas topikkiimme rauhan ja jonkinlaisen luolamiesaikaisen voitontunteenkin, mutta onko toisten harrastajien loukkaaminen sitten niin hienoa? Onko se sen arvoista?
Onko tämän harrastuksen osaksi nyt oikeasti pinttynyt niin paha kateus ja erilaisuusviha, että vähänkin joukosta poikkeava ja asiat omalla tahdillaan tai erilailla tekevä on ajettava maanrakoon tai kivitettävä kuoliaaksi mikäli tämä jää roikkumaan paidanhelmaan? Kuitenkin, eivät kaikki virtuaalitalleja harrastavat ole yli 18-vuotiaita (no voi herranjestas, eivät edes yli 15-vuotiaita!), joilla olisi jo sen verran "terve itsetunto", että he pystyisivät ottamaan hyökkäävää kritiikkiä vastaan alkamatta miettiä, onko tämä harrastus sittenkään niin hauskaa. Jos me ajamme nuoremman sukupolven pois virtuaalihevosharrastuksesta, kuka jatkaa tätä harrastusta ja pitää sen hengissä, kun me lopulta päätämme siirtyä täysin IRL-elämään (oli se sitten kahden tai 80:n vuoden kuluttua)?
Tottakai ymmärrän, että vääryydet potuttavat ketä tahansa. Alkaahan itseänikin ärsyttää, jos hevoseni eivät pärjääkään NJ:ssä, mutten ala heti syytellä, että kilpailut olivat "sovittu juttu" tuomarien kesken. En myöskään ala syyttää estekilpailuiden pitäjää vilpistä, mikäli omat hevoseni eivät sijoitu kilpailuissa. Enkä todellakaan jaksa alkaa supattaa selän takana jostakusta pahaa vain siksi, ettei tämä myynytkään kasvattiaan minulle. Tällaisia ihmisiä kuitenkin riittää foorumeilla. Onko tämä harrastus todellakin kaiken tämän vihan ja kateuden arvoista? Kannattaako se tallinpitäjälle jotenkin? Monissa halveksittujen Suntuubi-tallien arvostelusivustoissakin lukee yhtenä sääntönä "mukava tallinomistaja". Moneenko meistä harrastajista tämä kommentti sopii? Moniko meistä tuntee olevansa kaikille mukava ja asiallinen tallin omistaja? Ja kuinka moni niistä, jotka vastasivat myöntävästi, voivat sanoa, ettei heillä ole ainuttakaan vihamiestä virtuaalimaailmassa?
Kuinka moni teistä voi sanoa, ettei ole ikinä suututtanut teoillaan tai sanomisillaan ketään, tai loukannut ketään toista virtuaalitalleilijaa tai -heppailijaa? Tarvitseeko leikkimielinen harrastus ottaa oikeasti niin vakavasti, että täytyy loukata muita oman edun nimissä? Ei tämä ole mikään pakkohoitolaitos, tämä on vapaaehtoista toimintaa, mutta silti tätä olisi yksin varsin kettumaista harrastaa.
© Chao (chao@live.fi)