Kalliovuortenponi on suht uusi tulokas virtuaalimaailman rotuvalikoimassa. Ensimmäinen vähänkään suurempi omistaja ja kasvattaja oli ja on yhä omistamani Ionic, joka aloitti rodun parissa vuonna 2004. Ionicin ensimmäiset rmh-kasvatit syntyivät saman vuoden kesänä. Tuohon aikaan ei kalliovuortenponeja juuri näkynyt virtuaalimaailmassa, ei edes satunnaisia hajayksilöitä, joten aloitin kasvatuksen lähes täysin puhtaalta pöydältä keksien itse rodun kantahevoset. Ensimmäisiä kalliovuortenponeja Ionicissa olivatkin oriit Samba di Janeiro ja Grand Canyon Coyote sekä tammat Grand Canyon Monabell ja Darkest Mocha. Suvuttomia hevosia on tullut vuosien mittaan todella paljon lisää, mutta nämä neljä olivat ne aivan ensimmäiset Ionicissa.
Melko nopeasti amerikkalaisiin rotuihin erikoistunut West Life Farm keksi myös muutamia suvuttomia kalliovuortenponeja ja aloitti niiden pohjalta pienimuotoisen kasvatuksen. West Life Farmin tuontihevosia olivat ainakin oriit Failed Escape ja Bravo Guerrero, ja tamma Shingles. Luultavasti muitakin hevosia oli, mutta ne ovat kadonneet Geocitiesin mukana. Toivottavasti vanhat sivut löytyvät vielä joskus esimerkiksi Reocitiesistä.
Myöhemmin moni muukin talli on ottanut kalliovuortenponit omakseen. Vuosien mittaan ainakin joitain yksilöitä ja jonkinlaista kasvatustoimintaakin on löytynyt ainakin Bayou d'Armensista, Branwenista, Djoehemista ja erityisesti Knoxdalesta, jonka Yankees-osasto on keskittynyt miltei pelkästään juuri kalliovuortenponeihin ja joka on Ionicin ohella yksi suurimmista ja pitkäaikaisimmista kasvattajista (toisin sanoen, se on minun tietojeni mukaan Ionicin lisäksi ainoa kalliovuortenponien aktiivinen kasvattaja). Nämä kaikki mainitut kasvattajat ja omistajat ovat keksineet ainakin muutamia suvuttomia hevosia jalostuskäyttöön ja esimerkiksi Knoxdalen hevosista vain melko harvalla on Ionicin hevosia suvussaan.
Huolimatta siitä, että käytän vakiintunutta rodunnimeä kalliovuortenponi, oikeampi termi olisi kalliovuortenhevonen. Sen kotimainenkin nimi on Rocky Mountain Horse, vaikka kyllä se tunnistetaan myös Rocky Mountain Ponynakin. Se ei kuitenkaan ole juuri lainkaan ponimainen ulkoisesti ja kooltaankin rockyt ovat usein ponikokoa isompia. Reaalimaailmassa niiden koko on noin 147-160 cm, virtuaalimaailmassakin suurin osa yksilöistä taitaa osua haarukkaan 147-155 cm, mutta täältä löytyy myös pienikokoisempia yksilöitä.
Virtuaalimaailmassa kalliovuortenponit ovat usein askellajiratsuja. Ne hallitsevat normaalien askellajien lisäksi erikoisaskellajin, jota nimitetään ambleksi. Amble on diagonaalinen, tasainen nelitahtinen askellaji, joka on ratsastajalle tavallista ravia tasaisempi ja helpompi istua. Tämä askellaji tekee kalliovuortenponista reaalimaailmassa miellyttävän ratsun pitkillekin ratsastuslenkeille.
On toisaalta harmi, että monet virtuaalimaailmassa kilpailevat kalliovuortenponeillaan vain askellajikilpailuissa, vaikka rotu soveltuisi oikeastaan mihin lajiin tahansa ravit ja laukkaurheilu poislukien. Reaalimaailmassa se on hyvin monipuolinen rotu amblen, hyvän luonteensa ja kestävyytensä ansiosta. Niitä käytetään vaellusratsuina, lasten ratsuina, harrastehevosina, valjakkohevosina ja ne soveltuvat myös helppoihin luokkiin kouluratsastuksessa, esteillä ja kenttäkisoissakin.
Kalliovuortenponien yleisin ja reaalimaailmassa myös tavoitelluin väri on vaaleaharjainen, tummanruskea hopeanruunikko tai hopeanmusta. Värejä ei ole kuitenkaan rajoitettu sen enempää kuin että kirjavia tai suuria merkkejä ei sallita. Sukat eivät saa nousta etupolvea tai kinnertä korkeammalle, laikut vatsassa ovat kiellettyjä ja muistaakseni myös silmän ylittävän päämerkit. Myös herasilmiä ei sallita. Käytännössä nämä rajoitukset sulkevat pois sabinokirjavuuden. Useimmilla hevosilla merkit ovat melko pieniä.
Hopeavärien lisäksi kalliovuortenponeilla esiintyy tietysti hevosten perusvärejä, mustaa, ruunikkoa ja raudikkoa. Myös muita diluutiotekijöitä rodusta löytyy: voikkovärejä, hallakkovärejä ja erittäin harvinaisena myös shamppanjavärejä, vaikka shamppanjaväriä ei mainita Rocky Mountain Horse Associationin hyväksyttyjen värien listalla. Näiden lisäksi myös päistärikköä esiintyy, mutta kimoa todennäköisesti ei. Värien suurta määrää ei tarvitse pelästyä, kaikkein yleisimpiä ovat tavalliset perus- ja hopeavärit ja rodun kasvattajilta voi aina kysyä neuvoa värien ja kuvien kanssa.
© Virginia