VUONOHEVONEN

Vaihtoehtoiset nimet: norjanvuonohevonen/poni
Ruotsi: fjordhäst, fjording
Norja: fjordhest, fjording
Englanti: Fjord, Norwegian, Westland
Saksa: (Norwegisches) Fjordpferd
Tanska: fjordhest, nordbagge
Hollanti: fjordenpaard
Viro: norra fjordihobune
Puola: koń fiordzki, fiording, fiord

Historia

Vuonohevosia on ollut Norjan alueella luultavasti jo esihistorialliselta ajalta lähtien. Ne polveutuvat suoraan przewalskinhevosesta, jossain vaiheessa on ehkä saattanut sekoittua tarpaania. Vuonohevonen oli viikinkien ratsu ja viikingit veivät niitä mm. Islantiin, jossa ne vaikuttivat islanninhevosen syntyyn ja Skotlantiin, missä ne saattoivat vaikuttaa ylämaanponiin. Viikingit käyttivät vuonohevosia ratsuina ja olivat ensimmäisiä, jotka valjastivat hevosen auran eteen. Viikingit järjestivät myös oritappeluita, jotka toimivat ehkä testauskeinona.

Rakenne

Yleiskuva vuonohevosesta on lihaksikas ja pirteä hevonen. Sukupuolileiman tulisi olla selvä.

Käyttö

Vuonis on hyvin monikäyttöinen hevonen, pienestä koostaan huolimatta se on hyvin vahva. Norjassa sitä on käytetty yleishevosena maatöihin, kantojuhtana, ratsuna ja vaunujen edessä. Nykyisin sitä käytetään enimmäkseen harrastehevosena ratsastukseen ja vaunujen edessä. Vuonohevosta pyritään jalostamaan rakenteeltaan paremmaksi ratsuksi ja ajohevoseksi. Luonteeltaan se on kärsivällinen ja rohkea.

o. Hallen Pekko
© Paula Martiskainen
© Hevosmaailma.net
Kirjoittaja: S. Tähkämö (www(at)hevosmaailma.net)
Muokattu viimeksi
Sivu kuuluu Hevosmaailma.net-sivustoon