KABARDINHEVONEN

Kabardiini


Historia

Kabardinhevonen polveutuu Kaukasuksen alueen hevosista, joita risteytettiin jo 1500-luvulla karabahinhevosten, turkmeeninhevosten ja persialaisten hevosten kanssa. Kabardinhevonen kehittyi vuoriston ankariin olosuhteisiin sopivaksi.

Rakenne

Kabardinhevonen on puhdas vuoristorotu. Sen takia sen rakenne ei ole länsimaisen ihanteen mukainen, mutta rakenteelliset erityispiirteet helpottavat vuoristossa liikkumista. Kabardinhevosesta on olemassa muunnos nimeltä balgar.

Käyttö

Kuten sanottu, kabardinhevoset ovat vuoristoon erikoistuneita hevosia. Ne kykenevät selviämään hankalasta maastosta myös pimeässä, sumussa ja huonossa ilmassa. Vuoriston paimenet käyttävät kabardinhevosia ratsuinaan. Näiden hevosten sanotaan löytävän lauman helposti.

Kabardinhevosten veri pystyy kuljettamaan keskimääräistä enemmän happea, tästä on selvää hyötyä vuoriston ohuessa ilmassa. Sen takia ne pystyvät elämään korkeallakin vuoristossa, minne muut hevoset eivät pääse. Kabardinhevoset ovat tunnettuja myös vaatimattomuudestaan, ne pystyvät selviytymään hyvin vähällä ravinnolla.

Vielä nykyisinkin kabardiineja kasvatetaan laumoissa, jotka laiduntavat vapaasti vuoristossa. Tammat sekä oriit ovat hedelmällisiä myöhälle iälle asti ja tammat tuottavat lisäksi maitoa. Vuoristossa kabardiineja käytetään paitsi ratsuina, myös kuormajuhtina ja maatalouden hevosina. Lisäksi näillä kilpaillaan laukkaradoilla, yleensä pitkillä matkoilla, joilla ne ovat erittäin kestäviä. Jotkut kabardinhevoset ovat luonnostaan peitsareita.


DAD-IS

(Oklahoma State University)
© Hevosmaailma.net
Kirjoittaja: S. Tähkämö (www(at)hevosmaailma.net)
Muokattu viimeksi 2008-03-06
Sivu kuuluu Hevosmaailma.net-sivustoon