TERSKINHEVONEN

Terskinarabi, Tersky


Historia

Terskinhevosen historia alkaa 1920-luvulta, jolloin haluttiin elvyttä 1. maailmansodassa melkein hävinnyt streletsinarabi. Muutamia jäljellä olevia streletsinarabeja risteytettiin puhdasveristen arabialaisten kanssa sekä arabi-doninhevos- ja arabi-kabard-risteytyshevosten kanssa.

Tarkoituksena oli kehittää hevosrotu, jonka edustajat olisivat yhtä älykkäitä kuin puhdasveriset arabianhevoset ja niillä olisi myös arabihevosen kestävyys, jalous ja liikkeiden kauneus. Rakenteeltaan näistä toivottiin kuitenkin hieman massiivisempia ja kestävämpiä.

Terskinhevonen hyväksyttiin omaksi rodukseen vuonna 1948.

Rakenne

Terskinhevoset ovat tyypiltään selvästi arabianhevosta muistuttavia. Tyypillistä näille on siro pää, jossa on leveähkö otsa ja hieman suorempi kuonopii ja kookkaammat korvat kuin puhdasverisillä arabeilla. Terskeillä on korkealle asettunut kaula, syvä ja leveä rintakehä, pitkät ja vinot lavat, hyvin asettuneet, sirot ja vahvaluustoiset kuivat jalat sekä ohut karva.

Terskejä kasvatetaan kolmea tyyppiä: kevyt, itämainen ja raskas. Kevyt tyyppi on "normaali" terskinhevonen. Itämainen tyyppi on kevyempi ja muistuttaa huomattavasti arabianhevosta. Raskas tyyppi on muita isompi ja raskasrakenteisempi. Sen jalostukseen on käytetty mm. trakehnereita ja ne ovat hyviä kilpahevosia.

Käyttö

Terskinhevosilla kilpaillaan muille kuin täysiverisille tarkoitetuissa laukkakilpailuissa. Ennätykset: 1 maili — 1. 44.8 ; 1.5 mailia — 2.40. Niitä on käytetty myös armeijassa ja muiden rotujen jalostamiseen.

Nykyisin terskinhevosen jalostus on keskittynyt Stavropolin siittolaan, mutta terskejä on yhä enemmän myös Euroopan maissa, missä niitä arvostetaan este-, koulu- ja matkaratsastushevosina.

terskinhevonen
r. Tajfun
© IG Karabakh
terskinhevonen
t. Opasnaya
© Russian Horses
© Hevosmaailma.net
Kirjoittaja: S. Tähkämö (www(at)hevosmaailma.net)
Muokattu viimeksi 2010-11-21
Sivu kuuluu Hevosmaailma.net-sivustoon