• Virtuaalihevonen
• Nimi: Milly Z^xx
• Sukupuoli: tamma
• Rotu: englantilainen täysiverinen
• Syntynyt: 24.11.2002 USA (VHKR)
• Kuollut 27.12.2004 25 vuoden ikäisenä
• Väri: kimo
• Säkäkorkeus: 164 cm
• Suku: Quadratic Z^xx - Megan 2nd^xx; Naqual^xx
• Omistaja: Ionic
• Maahantuoja: Marinea
• Kasvattaja: Oaks Horse Farm, USA
• Painotus: laukka, este
• Koulutus: ko heB, re 130 cm

• Name: Milly Z^xx
• Gender: mare
• Breed: Thoroughbred
• Foaled: 24th Nov 2002 USA
• Deceased 27th Dec 2004
• Color: gray
• Height: 164 cm
• Pedigree: Quadratic Z^xx - Megan 2nd^xx; Naqual^xx
• Owner: Ionic
• Importer: Marinea
• Breeder: Oaks Horse Farm, USA
• Specialization: flat racing, show jumping

Milli ei ollut mikään hoitajien lemmikki, karsinaan tullessa yleensä vastassa oli hampaat tai ainakin luimussa olevat korvat. Usein se tyytyi kuitenkin vain luimistelemaan happaman näköisenä, mutta saattoipa tuo yrittää haukata kiinni, joten varovaisuutta tarvittiin. Satulointi sujui mukavasti, Milli tosin pullisteli aika tavalla, joten satulavyötä oli syytä kiristellä vähitellen pitkin matkaa. Suitsia se ei taas olisi tahtonut ottaa päähänsä lainkaan ja suitsittaessa se tempoilikin päätään minne sattuu. Myös suojien laiton kanssa tuli usein ongelmia, kun Milli potkiskeli ympäriinsä.

Ratsastettaessa Milli oli melko kovasuinen ja taipuvainen rynnimään. Varsinkin esteitä hypittäessä se kuumeni kovasti ja kaahasi minne sattuu. Yleisesti laukkaa nostettaessa Milli lähti hieman ylikierroksilla ja rauhallinen laukka olikin hakusessa. Ravi ja käynti vielä sujuivatkin, mutta laukka särkyi usein kiitolaukan puolelle.

Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin: kuljetusautoon Milli käveli ilman mitään metkuja ja kuuleman mukaan kisapaikoilla sen hermo oli pettämätön, toisin sanoen se ei ollut sen hankalampi kuin kotonakaan. Lopulta Millin käytös oli melko tavalla ennakoitavissa, joten sen kanssa oppi elämään melko mukavasti aika pian.

Millin ongelmana olivat jalat, kuten monilla laukkahevosilla. Ilmeisesti jossain vaiheessa siltä oli hajonnut jänteet molemmista etujaloista ja ne oireilivat myöhemminkin. Siksi Milli olikin varsin kevyessä käytössä ja lähinnä siitostammana pitkän aikaa, mutta viimeisen varsan jälkeen ne alkoivat vaivata kovasti. Vain harvoina päivinä Millin nähtiin kävelevän ontumatta. Pitkällisten hoitojen ja lääkekuurien jälkeen päätimme nukuttaa vanhan tamman ikuiseen uneen, koska jalkojen tila vain huononi.