Etelka VH13-195-0004
MUISTOSIVU, kuollut 2.1.22

Kuva ja perustiedot

© ransu.kuvat.fi

• Virtuaalihevonen / SIM-game horse
• Nimi: Etelka
• Sukupuoli: tamma
• Rotu: gidran
• Syntymäaika: 03.11.2010
• Väri: rautias
• Säkäkorkeus: 163 cm
• Omistaja: Ionic / S VRL-00329
• Ostettu Vibajalta 8.12.16
• Lajipainotus: kouluratsastus
• Koulutustaso: ko GP

Basic information in English

• Name: Etelka
• Date of birth: 03.11.2010
• Gender: mare
• Breed: Gidran
• Owner: S VRL-00329

Luonne

Varsat

Suku

Sukuselvitys

© Disa S.

Tellun isä János on komea isokokoinen ja isosti liikkuva piirtopäinen raudikko. Raamikas ori stressasi helposti asiasta jos toisesta ja oli hyvin tietoinen voimavaroistaan saatuaan omia päähänpistojaan. János astui muutaman tamman yhden kesän aikana, jonka jälkeen se päädyttiin ruunaamaan. Jälkeläisistä löytyy Tellun lisäksi toinen tamma, joka on sijoittunut hyvin kouluratsastuskisoissa. Ajan myötä Jánoksen itsensä höyrypäinen luonne tasoittui ja se alkoi keskittyä suorituksiinsa sen sijaan, että kisapaikoilla ensimmäisenä mielessä olisi ollut tammoille huuteleminen. Kun yhteistyö ratsastajan kanssa alkoi pelata, aloitti János nousun kykyjensä mukaiselle tasolle. Sittemmin ruuna on kilpaillut Unkarissa GP-luokissa monen vuoden ajan hyvin tuloksin, parhaana sijoituksena kansallisten mestaruuksien toinen sija.

Isänisä Riczi oli kaikkien rakastama suuri punarautias ori. Hyvä luonteinen ja lennokkaasti, hyvin takaosaansa käyttäen liikkunut hevonen kilpaili lähinnä vaativissa kouluratsastusluokissa, mutta osallistui muutaman kerran myös helppoihin este- ja kenttäratsastuskisoihin. Kouluradoilta tasaiseen tahtiin ruusukkeita napsinut vahvajalkainen ori pysyi terveenä läpi pitkän kilpauransa ja siirtyi jalostuskäyttöön vasta myöhemmällä iällä. Jälkeläisiä melko pian siitoseläkkeelle jäämisen jälkeen menehtyneestä Riczistä ei ehtinyt jäädä kovin montaa, mutta ne harvat ja ainoat ovat olleet ryhdikkäitä ja hyväliikkeisiä, mukavasti menestyneitä kilpahevosia.

Isänemä Irenke oli 160 senttimetriä korkea, rautias tamma. Se oli hyväsukuinen, suuren siittolan siitostammoja. Kilparadalle tamma ei ikinä päässyt, vaikka sukunsa puolesta sillä olisi riittänyt kapasiteettia pitkälle, vaikka grand prix-tasolle asti. Näyttelyitä ja laatuarvosteluja se sen sijaan kiersi jos jonkinmoisia ja saikin todella hyvää palautetta upeasta rakenteestaan - jota muuten periytti anteliaasta myös jälkeläisilleen. Maansa kantakirjaan tamma hyväksyttiin toisella palkinnolla, mutta eipä se jäänyt kuin yhden pisteen päähän ensimmäisestä palkinnosta. Melkein 30 vuoden ikään ehtinyt tamma varsoi seitsemän kertaa.

Tellun emä Alizka on rakenteeltaan hieman vaatimattomampi ja vähän karkeankin näköinen 162cm korkea rautias tamma. Kilpakäytössä ulkomuodon romuluisuutta on kompensoinut hyvä ratsastettavuus ja yllättävän mukavat liikkeet. Luonteeltaan säyseä, mutta itsetietoinen Alizka teki nuorempana uraa kouluhevosena kahden eri ratsastajan alla nousten heistä ensimmäisen kanssa Intermediate-luokkiin asti. Silloisen omistajan maastamuuton vuoksi tamma myytiin nuoremmalle naiselle, joka kilpaili Alizkalla kolmen kauden ajan ennen kuin siirsi hevosen siitoskäyttöön. Hyvän tuurin ja tarkasti syynättyjen orivalintojen avulla jälkeläiset ovat olleet suuremmaksi osaksi rakenteellisesti korrektimpia kuin emänsä, mutta liikkuneet yhtä sulavasti.

Emänisä oli upea, tummanrautias kouluori Balázs. Sen liikkeitä ihailtiin ympäri maata, samoin kuin sen upeaa luonnetta. Balázs rakasti jokaista, joka sen lähelle "erehtyi". Se rakasta rapsutuksia ja huomiota ja oli vielä melkoinen linssiludekin. Sen omistajalla oli sille oma lempinimensä "kiscica" (kissanpentu). Tapaturman vuoksi 19-vuotiaana lopetetusta orista jäi reilu kymmenen varsaa, joista useilla on ollut tahdikkaat liikkeet ja hyvät edellytykset menestyneeksi kouluhevoseksi. Balázsin pieni jälkeläiskatras on ollut yleisesti ottaen luonteeltaan yhtä huomionkipeä ja sosiaalinen kuin isänsäkin, sekä saanut kehuja erityisesti yhteistyönhaluisuudesta.

Emänemä Angyalka oli kaunis ja kiltti siitostamma pienessä, unkarilaisessa siittolassa. Se oli harvinaisesta suvusta, ei kovin nimekkäästä sellaisesta. Angyalkan suku oli lähinnä maalaishevosia, ilman minkään sortin kilpailusuorituksia. Rautias, 156 senttinen tamma pääsi itse kuitenkin haistelemaan kilpailuilmapiiriä kerran jos toisenkin, vaikkei se kovin vaativia luokkia kisannutkaan. Ruusukkeita tamma toi kotiin useamman kappaleen sekä este- että kouluratsastuksen helpoista luokista. Kilpauran ohessa ja sen jälkeen Angyalka toimi myös siitostammana. Jälkeläisien isinä toimi lähinnä samalla alueella vaikuttavat orit ja moni varsa jäi harrastehevoseksi lähistölle.

Kilpailut